|
Montessoritoiminnan eri osa-alueita ovat:
1. Arkipuuhat ovat perusta kaikelle mitä lapsi myöhemmin montessoriympäristössä tai elämässään tekee. Arkipuuhat ovat nimenomaan elämää varten ja niiden avulla lapsi saavuttaa fyysisen itsenäisyyden. Arkipuuhat liittyvät lapsen lähiympäristöön ja kulttuuriin ja auttavat lasta sopeutumaan ympäristöönsä. Näitä samoja asioita lapsi näkee ympäristössään tehtävän päivittäin ja nyt hän saa tehdä niitä itse kun hänelle ensin näytetään kuinka se tehdään. Arkipuuhia ovat mm. kaateluharjoitukset, avaaminen ja sulkeminen, pilkkomisharjoitukset, peseminen, kiillotus.
2. Aistivälineistön avulla lapsi kehittää eri aistejaan: näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistiaan. Aistien kehittämisen avulla lapsi rakentaa maailmankuvaansa monipuolisesti sekä luo pohjan älylliselle kehitykselle. Aistiensa avulla lapsi vastaanottaa tietoa ympäristöstään ja aistimateriaali auttaa lasta käsittelemään tätä tietoa, suhteuttamaan uutta jo olemassa olevaan. Hän oppii mm. luokittelemaan, sarjoittamaan sekä näkemään yhtäläisyydet ja erot. Konkreettisten aistikokemusten avulla lapsi ymmärtää myös abstraktit käsitteet.
3. Kielimateriaalin avulla lapsi tulee tutuksi oman äidinkielensä kanssa. Hän oppii ilmaisemaan ajatuksiaan selkeästi, kommunikoimaan muiden kanssa sekä kuuntelemaan. Lapsen kielellinen itsenäisyys tukee hänen koko persoonansa itsenäisyyttä. Kielellisen itsenäisyyden saavuttamiseksi tarvitaan selkeä ja järjestäytynyt mieli sekä motorinen valmius. Kielimateriaalin avulla lapsi kehittää sekä motoriikkaansa että oivallusta. Pääpaino on lapsen kielellisessä kokonaiskehityksessä ja kirjoittamaan ja lukemaan oppiminen on osa luonnollista kehitystä.
4. Matematiikan alueella edetään loogista järjestystä noudattaen ja käytetään konkreettista havaintomateriaalia. Esim. numerot 1 – 10 opitaan sekä konkreettisena, käsinkosketeltavana määränä että abstraktina symbolina, numeroina. Konkreettisen kokemuksen ja oman työnsä kautta lapsi oivaltaa ja kykenee abstraktiin sovellutukseen. Matemaattisissa prosesseissa edetään hitaasti ja niitä tutkitaan eri puolilta niiden täydellisen ymmärtämisen varmistamiseksi.
5. Kulttuurialueeseen kuuluu mm. musiikki, kuvataiteet, tieteet, maantieto, historia, kasvi- ja eläintieto. Kulttuurialueen avulla kehittyy lapsen tietoisuus maailmasta jossa elämme, kaikeseta mikä meitä ympäröi. Maria Montessori halusi kutsua tätä aluetta maailman esittelyksi. Kulttuurialue liittyy kaikkeen montessori-päiväkodissa niin arkipuuhiin, aistikokemuksiin, kielen kehitykseen kuin matemaattisiin oivalluksiin. Kulttuurin alue sitoo yhteen kaikki muut toiminnan osa-alueet ja auttaa lasta näkemään, ymmärtämään, ilmaisemaan. Kulttuurialueen tuntemus on valmistautumista elämään meidän kulttuurissamme. Kyetäkseen ymmärtämään muita kulttuureja on ensin tunnettava ja ymmärrettävä omaa kulttuuria.
Kaikkien näiden eri osa-alueiden kautta jokainen lapsi voi kehittää taitojaan yksilöllisesti omien herkkyyskausiensa mukaisesti. Montessorimateriaali vastaa lapsen järjestyksen ja loogisuuden tarpeeseen ja materiaalin esilläolo suo lapselle mahdollisuuden toistaa jokaista harjoitusta itsenäisesti yhä uudelleen ja uudelleen.
Tavoitteena on, että lapsi saa kehittyä itsenäiseksi yksilöksi, joka ottaa huomioon muut ja kykenee kantamaan vastuuta ikätasonsa ja kypsyytensä mukaisesti. Lapsella on mahdollisuus kehittää koko persoonallisuuttaan, niin älyllisiä taipumuksiaan kuin sosiaalisia kykyjään ja emotionaalisia ominaisuuksiaan sekä harkintakykyään, aloitekykyään ja itsenäistä valintaa.
Montessori-päiväkodin lapsiryhmä on heterogeeninen niin lasten iän kuin sukupuolenkin suhteen. Lapselle se merkitsee turvallista sosiaalista yhteisöä. Lapsi oppii odottamaan vuoroaan, auttamaan ja kunnioittamaan toisia lapsia. Isossa ryhmässä lapsella on mahdollisuus löytää kaveri, joka on hänen kanssaan samalla tasolla. Toimiessaan sosiaalisen yhteisön vapaana jäsenenä kehittyy lapsesta tasapainoinen aikuinen. |
|
